Koska itsestähän on tunnetusti aina niin kiva puhua, jatkan aiemman päivityksen linjaa ja kerron 10 faktaa lisää liittyen omaan itseen.
Eikö kiinnosta? No ei haittaa, kerron silti :)
Eikö kiinnosta? No ei haittaa, kerron silti :)
1. Ystävät ja läheiset ovat minulle todella tärkeitä, mutta en sitä useinkaan sano (hyi häpeä) ja olen aika huono pitämään yhteyttä (anteeksi!). Pidän mieluummin itselläni yhden ystävän kuin mitä kymmenen kaveria. Vaikka minusta ei aina kuuluisi, se ei tarkoita etteikö ystävät olisi ajatuksissani. Näytän sen mieluummin teoin kuin sanoin.
2. Olen paaaaljon parempi ilmaisemaan asiani kirjoittamalla kuin puhumalla. Olen tuntemattomille ihmisille varmasti pitkään aika etäinen, taustalta tarkkailija, minulla ei ole mitään tarvetta nostaa itseäni esille vaan tykkään puuhastella taka-alalla. Kouluaikoina olin ryhmätöissä aina se, joka teki paljon työtä ja joka kirjoitti kaiken puhtaaksi, mutta en halunnut koskaan olla äänessä. Aivan erilainen minä löytyy tutustumalla paremmin, raapaisemalla pinnan alta.
3. Pidän lahjojen antamisesta enemmän kuin niiden saamisesta. Ihan oikeasti :)
Minusta on mukava ilahduttaa minulle tärkeitä ihmisiä. Itsestäni taas ajattelen, että osaan ostaa itselle sopivat jutut parhaiten itse, enkä siksi ole edes vailla lahjoja (ainakaan kovin paljoa :)).
3. Pidän lahjojen antamisesta enemmän kuin niiden saamisesta. Ihan oikeasti :)
Minusta on mukava ilahduttaa minulle tärkeitä ihmisiä. Itsestäni taas ajattelen, että osaan ostaa itselle sopivat jutut parhaiten itse, enkä siksi ole edes vailla lahjoja (ainakaan kovin paljoa :)).
4. En jaksa olla kiinnostunut politiikasta juurikaan, koska minulle sopivaa puoluetta en ole vielä löytänyt. Siis vain yhtä, jonka arvomaailman voisin tunnustaa vastaamaan tarpeeksi hyvin omaani. Pitää kai perustaa oma?
5. Olen vahvasti tunneihminen, vaikkei se varmasti päälle päin näy. Ahdistun paljon maailman pahoista tapahtumista, ja vastaavasti fiilistelen hyviä asioita voimakkaasti. Tunnelmoin tuoksuja, kirjoittelen runoja, haaveilen kaikenlaista. Elän vähän omassa maailmassani, koska jos eläisin vain tätä todellisuutta, masentuisin ja ahdistuisin pahemman kerran. Ajatus siitä, että paljon pahaa tapahtuu jatkuvasti, enkä voi tehdä sille mitään, tuntuu todella surulliselle. Siksi koetan tarrautua kaksin käsiin kaikkiin hyviin hetkiin ja asioihin, ehkä osin sen takia saan iloa myös materiasta.
5. Olen vahvasti tunneihminen, vaikkei se varmasti päälle päin näy. Ahdistun paljon maailman pahoista tapahtumista, ja vastaavasti fiilistelen hyviä asioita voimakkaasti. Tunnelmoin tuoksuja, kirjoittelen runoja, haaveilen kaikenlaista. Elän vähän omassa maailmassani, koska jos eläisin vain tätä todellisuutta, masentuisin ja ahdistuisin pahemman kerran. Ajatus siitä, että paljon pahaa tapahtuu jatkuvasti, enkä voi tehdä sille mitään, tuntuu todella surulliselle. Siksi koetan tarrautua kaksin käsiin kaikkiin hyviin hetkiin ja asioihin, ehkä osin sen takia saan iloa myös materiasta.
6. Minulla ei ole vahvaa mielipidettä siitä, asuisinko mieluummin maalla vaiko kaupungissa. Molemmissa on puolensa. Tiedän ainoastaan, että en asuisi missään kamalan korvessa enkä aivan ydinkeskustassa. Jossain niiden väliltä on siis hyvä!
7. Suosikkivuorokaudenaikani on aikainen aamu. Maailma on niin erilainen silloin, kun vasta harva on heräillyt ja tutut kadut kumisevat tyhjyyttään. Ainoa miinuspuoli on, ettei aina jaksa nousta ylös kovin aikaisin jos ei ole pakko, mutta joka kerta kun sen on tehnyt, sitä on iloinen että teki niin. Rakastan kävellä aikaiseen aamuun heräilevän kaupungin keskustassa ja katsella töihin lähtevien ja liikkeensä aukovien ihmisten touhuja, myös luonnossa liikkuminen aamun tunteina on hieno kokemus.
8. Olen nuorempana harrastanut intohimoisesti hevosia. Meille tuli lämminveriruuna nimeltään Ironman kun olin 13-vuotias huimapää. Jouduin sen kanssa moneen kiipeliin ja tapaturmaan, yhden kerran vakavaankin, kun sain hokkikenkäkaviosta päähän.
Nykyään pidän hevosista edelleen, mutta minusta on tullut paljon varovaisempi niiden kanssa.
9. Olin lapsena melkoinen poikatyttö; en omistanut koskaan yhtään ainoaa nukkea (hetken taisi olla yksi, mutta revin siltä pään irti), vaan minulla oli paljon poikien leluja, paljon nikkaroin puupajassa kotona myös itse. Ala-asteen kaverit olivat isolta osin poikia, leikkasin tukankin lyhyeksi, fanitin jääkiekkoa ja pelasin jalkapalloa. Tykkäsin myös rassailla autojen parissa isän kaverina. Minua luultiinkin joskus pojaksi tuntemattomien toimesta.
10. Pidän kissoista enemmän kuin koirista. Olen siis kissaihminen, rakastan niiden itsenäistä, itsepäistä ja itsetietoista luonnetta. Ne eivät yritä väkisin miellyttää ketään ja ne ovat hyvin mukavuudenhaluisia - vähän niin kuin minäkin. Koiratkin ovat ok, mutta ne vaativat liikaa huomiota ja aktiviteetteja (moni asia ei säälitä minua yhtä paljon, kuin yksin jätetyt, yksinäisyyttä ulisevat koirat), ja inhoan märän koiran hajua :D
No niin, nyt on nämäkin elämää suuremmat seikat jaettu julkisesti täällä. Ensi kerralla ehkä sitten jotain ihan oikeatakin asiaa!
p.s. Muistithan parin päivän takaisen arvontapäivityksen? Vielä ehdit osallistua! Aikaa on huomiseen klo 18 asti, ja illalla arvotaan voittaja. Kurkkaa ja kommentoi sinne suosikkituotteesi maalaispuodin valikoimasta, ja voit voittaa sen itsellesi!
7. Suosikkivuorokaudenaikani on aikainen aamu. Maailma on niin erilainen silloin, kun vasta harva on heräillyt ja tutut kadut kumisevat tyhjyyttään. Ainoa miinuspuoli on, ettei aina jaksa nousta ylös kovin aikaisin jos ei ole pakko, mutta joka kerta kun sen on tehnyt, sitä on iloinen että teki niin. Rakastan kävellä aikaiseen aamuun heräilevän kaupungin keskustassa ja katsella töihin lähtevien ja liikkeensä aukovien ihmisten touhuja, myös luonnossa liikkuminen aamun tunteina on hieno kokemus.
8. Olen nuorempana harrastanut intohimoisesti hevosia. Meille tuli lämminveriruuna nimeltään Ironman kun olin 13-vuotias huimapää. Jouduin sen kanssa moneen kiipeliin ja tapaturmaan, yhden kerran vakavaankin, kun sain hokkikenkäkaviosta päähän.
Nykyään pidän hevosista edelleen, mutta minusta on tullut paljon varovaisempi niiden kanssa.
9. Olin lapsena melkoinen poikatyttö; en omistanut koskaan yhtään ainoaa nukkea (hetken taisi olla yksi, mutta revin siltä pään irti), vaan minulla oli paljon poikien leluja, paljon nikkaroin puupajassa kotona myös itse. Ala-asteen kaverit olivat isolta osin poikia, leikkasin tukankin lyhyeksi, fanitin jääkiekkoa ja pelasin jalkapalloa. Tykkäsin myös rassailla autojen parissa isän kaverina. Minua luultiinkin joskus pojaksi tuntemattomien toimesta.
10. Pidän kissoista enemmän kuin koirista. Olen siis kissaihminen, rakastan niiden itsenäistä, itsepäistä ja itsetietoista luonnetta. Ne eivät yritä väkisin miellyttää ketään ja ne ovat hyvin mukavuudenhaluisia - vähän niin kuin minäkin. Koiratkin ovat ok, mutta ne vaativat liikaa huomiota ja aktiviteetteja (moni asia ei säälitä minua yhtä paljon, kuin yksin jätetyt, yksinäisyyttä ulisevat koirat), ja inhoan märän koiran hajua :D
No niin, nyt on nämäkin elämää suuremmat seikat jaettu julkisesti täällä. Ensi kerralla ehkä sitten jotain ihan oikeatakin asiaa!
p.s. Muistithan parin päivän takaisen arvontapäivityksen? Vielä ehdit osallistua! Aikaa on huomiseen klo 18 asti, ja illalla arvotaan voittaja. Kurkkaa ja kommentoi sinne suosikkituotteesi maalaispuodin valikoimasta, ja voit voittaa sen itsellesi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti