Seppälän markkinoita ja syksyn satoa

Seppälän maatalousoppilaitoksessa on parhaillaan menossa perinteiset maalaismarkkinat.

Jo aivan pienestä tytöstä asti minulla on tapahtumasta muistikuvia, ja Seppälästä muutenkin on jäänyt hienot muistot opiskeltuani siellä 2000-luvun alkupuolella kolmen vuoden ajan maaseutuyrittäjäksi.

Isäni kävi koulun aikoinaan, vuonna 1969. Paljon on paikka niistä ajoista muuttunut - jopa omista opiskeluajoistani - onhan sinne senkin jälkeen tullut ties mitä uutta nurmikentästä ja koirakeskuksesta alkaen - mutta maalaistunnelma on säilynyt ennallaan.

Markkinoilla toteutettiin hienosti lähiruokateemaa. Saatavilla oli lukuisia esitteitä paikallisesta ruokatarjonnasta ja tottakai myös itse lähiruoan tuottajia myymässä tuotteitaan. Hienoa, että luomusta ja lähellä tuotetusta ruoasta ollaan laajemmaltikin innostuttu, onhan paikkakunnalla jo oma, lähiruokaan erikoistunut ravintolakin ja lähiruokapiiri sen kun pyörii. Seutu on täynnä tuoreita ja laadukkaita herkkuja, mutta paikalliset eivät useinkaan näe metsää puilta ja jättävät nämä varat hyödyntämättä - toisin kuin ulkomaalaiset, jotka hamstraavat monia suomalaisille arkisia tuotteita kaksin käsin itselleen. Esimerkiksi supisuomalainen mustikka, josta suurin osa mätänee täällä metsiin, on monissa muissa maissa suuri hitti- ja terveystuote. Samoin koivusokeri eli ksylitoli, jota kuulemma varsinkin japanilaiset turistit himona haalivat itselleen. Suomen metsissä piilee suuret voimavarat ja hyödyntämismahdollisuudet, mutta onneksi asialle on jo alettu tehdä jotain, onhan viime aikoina luomu- ja lähiruokakeskustelu ollut tapetilla ja uutisten aiheena joka puolella. Toivottavasti sama tahti jatkuu ja täkäläisetkin ymmärtävät heitä ympäröivien asioiden arvon ja ainutlaatuisuuden.

Olihan maalaismarkkinoilla kaikenlaista muutakin, esimerkiksi poliisin, tullin, rajavartioston ja puolustusvoimien koirien esittelyä. Lisäksi ratsastuskentällä oli käynnissä hienoja ratsastusnäytöksiä, latokahvilassa paistuivat letut ja bändi soitti musiikkia taustalla ja innokkaat koululaiset tulivat aistimaan linja-autolasteittain aitoa maalaistunnelmaa. Kyytöt ja hevoset laidunsivat vehreillä niityillä ja ilmassa leijaili paistettujen muikkujen ja loimutetun lohen tuoksu.

Tapahtuman päätteeksi pistäydyimme taas Paltaniemellä, haaveilemassa mahdollisesti edessä siintävästä rakennusprojektista ja nauttimassa aurinkoisesta alkusyksyn päivästä.

Viljapellot velloivat kullankeltaisina ja olivatpa puimakoneet osittain tehneet jo töitänsä.

Pihan marjat olivat kypsyneet parhaimmilleen ja punaposkiset omenat notkuivat puissa. Ei syksyä voi kuin rakastaa!

Salaattien ja savukalan ystäville pieni vinkki, nimittäin yksi muutamasta suosikkisalaatistani;

keitettyä riisiä, kevätsipulia/purjoa, tomaattia, tuorekurkkua, herneitä ja savukalaa sekoitetaan keskenään kulhossa ja tarjoillaan tuoreen patongin tai leivän kanssa.

Jälkiruokana vaikka seuraavaa; uuden sadon omenia karamellisoidaan pannulla voissa ja sokerissa, maustetaan kanelilla ja tarjoillaan vaniljajäätelön, tässä tapauksessa Vuokatissa toimivan Huuskolan jäätelön Madagaskarin vaniljan kanssa.

p.s. Kaikki Muumi- (ja erityisesti Muumimuki-)fanit HUOMIO - maanantaina 3.9. saapuu myyntiin uusi, retrohenkinen Stockmann 150 v -juhlamuki (vain Stockmannille). 

Mukissa toistuvat Tove Janssonin Stockmannille 1950-luvun lopussa suunnitteleman lahjapaperin Muumihahmot. Ihana ja oikein hempeän värinen muki!

Löysinpäs pitkällisten etsintöjen jälkeen passelin laukunkin piristämään pimeneviä päiviä. Verrattuna muutaman vuoden takaiseen tätä harrastusta ei olekaan tullut pidettyä luonnollisesti yllä entiseen tahtiin, ovathan etusijalle menneet vauvan- ja lastenvaatteet ja muut lapsiperheen hankinnat ja hyvä niin. Onhan se silti ihan mukavaa välistä ilahduttaa ihan itseäkin - tosin tämä uusin ostos oli itse asiassa miehen idea! Eiköhän moinen arjen sankari ole hartiahierontansa ja aamiaisen sänkyyn ansainnut ;-)

GUESS Janice Medium Satchel

Värikästä syksyä!