Kylmää keskiviikkoa kaikille!
Tänään oli tälle syksyä ensimmäinen aamu täällä Paltaniemellä, kun maa oli kunnolla kuurassa ja auton ikkunoitakin piti jo vähän raaputtaa. Ensilunta odotellaan vielä kuitenkin saapuvaksi vielä, ylihuomiseksi sitä jo vähän lupailtiin, joten katsotaan kuinka käy!
Nyt tuli tällainen "välipäivitys", normaalien sunnuntaipäivitysten lisäksi, teki vain mieli jakaa muillekin näitä tämän aamun kuvia ja tunnelmia.
Jotta olisi jatkossakin lääkärillä jotain sanomista, niin täytynee aina silloin tällöin leipoa pizzat ja pullat pitämään liiat luut piilossa ;) eli täällä on vietetty leivontapäivää!
Ja koska tällaiset vehnäset ovat spesiaaliherkkuja, eivätkä ihan jokapäiväistä ruokaa (ainakin minulla, joka en vastoin vaikkapa vanhempiani ymmärrä perisuomalaisen kahvileipäkulttuurin päälle), pitää pullista mielestäni tehdä mahdollisimman rasvaisia ja sokerisia herkkuja, eikä mitään kevytkopioita.
Ei se määrä, vaan se laatu - se viisaus pätee tähänkin! Vähemmän, mutta parempaa.
Perunamuussikin tehdään aidoista perunoista, voista ja maidosta, eikä mistään jauheesta, joten ei pulliakaan öljyllä ja vedellä lähdetä tekemään, ainakaan täälläpäin :)
Ja mitä ei kerralla tule syötyä, kannattaa pakastaa, joko heti tuoreina ja paistettuina tai sitten raakapakasteina (eli kun pullat on leivottu, mutta ei vielä kohotettu). Sieltä niitä voi pakastimesta ottaa sitten vaikka yksi kerrallaan uuniin paistettavaksi tarpeen ja pullahimon vaatiessa!
Myös meidän 2,5-vuotias leipoi pari omaa pullaa, ja touhusi muutenkin innolla kaverina leivontapuuhissa.
Osasta taikinaa tein perinteisiä korvapuusteja, osasta tällaisia kanelikierteitä...
...ja lopusta tuli tällaisia sitruunapullia (joita olen tehnyt jo aiemminkin, ohje täällä).
Yleensä en ole suuri pullien ystävä - ainakaan sellaisten tavallisten pullien, johon ei tule muuta kuin pullataikinaa ja vähän raesokeria päälle. Jos pullia teen, niistä pitää tulla aina jotenkin erikoisempia, vähintään iso voisilmä keskelle. Monenlaiset marja- ja rahkapullat on kokeiltu, ja toki perinteinen, kanelinen korvapuusti on yksi parhaista.
Varsinkin monilla vanhemmilla ihmisillä tuntuu olevan piintyneenä tapana juoda päivällä kahvit aina jonkin kahvileivän kera, mutta itse kun en juo ollenkaan kahvia, ajatus pullapitkojen tai kuivakakkujen päivittäisestä puputtamisesta tuntuu enemmän - no, pakkopullalta.
Yleensä tuleekin leivottua monenlaista muuta, kuten kääretorttuja, leivoksia ja juustokakkuja. Mutta kyllä pullakin näin harvakseltaan tehtynä on melkoista herkkua!
Kotitekoiset pizzat on kiva tarjoilla tällä Nativesin ihanalla ja retrolla pizza-alustalla, joka on pinnoitettu karkaistulla lasilla. Helppo pitää puhtaana ja tuo oikean, italialaisen pizzerian tunnelmaa kotiin! Pakettiin kuuluu myös pizzaleikkuri ja koko komeus on pakattu oikean pizzalähetyksen näköiseksi. Tuotteen löydät täältä - tai sitten meiltä paikan päältä!
Ei muuta kuin järjestämään ihanaa, tunnelmallista pizzailtaa kotiin, oman perheen tai ystävien kesken :)
Muutama ajatus ikuisuusaiheesta, eli onnellisuudesta...joka varmasti on jo aika klisee käsiteltävä, mutta onhan se kuitenkin tärkeimpiä asioita elämässä, ja sen tavoittelu onkin useimmille elämänmittainen projekti.
Ihminen on nimittäin siitä hassu olento, että harvempi osaa nauttia hetkestä, elää hetkessä, iloita pienistäkin asioista. Sama sille, miten paljon maallista materiaa on ympärillä, ihminen ei yleensä osaa vain olla onnellinen, vaan haluaa aina vain lisää ja parempaa. Olen huomannut sen omassa toiminnassakin - joskus, kun olen haaveillut jostain asiasta, olen ihan varma että sitten kun se on minulla, kaikki on hyvin ja elämä hymyilee enkä halua enää mitään muuta. Mutta sitten kun se on saatu, tuleekin tyhjä olo, ja mielessä siintää jo seuraava tavoiteltava asia.
Kierre on loputon. Olisi omallakin kohdalla edelleen, jos en olisi oivaltanut, miten tärkeää on olla onnellinen siitä, mitä on, eikä koko ajan tavoitella jotain muuta.
Mitä kaikkea sitten on onnellisuus, mikä sen tekee?
Sitä voi varmaan jokainen miettiä omalla kohdallaan, mutta rohkenen väittää, että melko monelle meistä riittää, että elämässä on terveyttä ja rakkautta. Ei siis suurempia terveydellisiä ongelmia, ja joku jota rakastaa ja joka rakastaa myös takaisin.
Myös taloudellinen tilanne on hyvä olla mallillaan, koska vaikka raha itsessään ei ole oikotie onneen, sen puute ja siitä johtuva stressi on suuri este onnellisuuden tiellä.
Yksi meidän pihaoravista |
Luin lehdestä lainauksen, jossa sanottiin, että onni ei tule pienistä asioista - että jos terveys, ihmissuhteet tai muut tärkeät asiat ovat surkealla mallilla, ei paljoa lämmitä, jos näkee söpön oravan. Tai jotenkin sinnepäin. Ja onhan siinä toki totuutta - ei pienistä asiosta osaa samalla lailla nauttia, jos isot eivät ole mallillaan.
Ensisijaisesti siis tärkeimpien palasten tulee olla kohdillaan, ja sen jälkeen tulevat ne pienemmät onnen muruset.
Itse tosin olen huomannut isompienkin murheiden koettaessa musertaa ja elämän kolhiessa kovimman kautta, että pienistäkin asioista voi saada voimaa, joten ehkä kunkin ihmisen perusajattelutavalla ja elämänasenteella on vaikutusta asiaan.
Jos on luonnostaan positiivinen persoona, osaa vaikeinakin hetkinä iloita kasvoja kastelevasta syyssateesta, ensilumen peittämästä maasta, utuisena kajastavasta aamuauringosta, lämpimistä villasukista ja kaakaomukillisesta kylmänä talvi-iltana tai vaikka siitä söpöstä oravasta kirmaamassa käpy suussa pitkin pihamaata. Negatiivisempi pessimisti puolestaan ei saa niistä mitään iloa silloinkaan, kun isommat onnen osatekijät ovat kohdillaan.
Mitä tästä kaikesta sitten voisi oppia?
No, ainakin sen, että ei kannata kadehtia sellaisten ihmisten iloja, joiden suruja ei tunne - se mitä meistä näkyy ulospäin, on harvoin koko totuus. Siksi ei kannatakaan vertailla omaa onnellisuuttaan tai sen puutetta kenenkään muun tilanteeseen, vaan keskittyä löytämään ne omat jutut, jotka tuovat iloa elämään. Ollaan onnellisia omilla ehdoillamme, ei muiden.
Täältä löytyy hyvä kooste 15 asiasta, jotka estävät sinua olemasta onnellinen.
Mitkä asiat tekevät sinut onnelliseksi?
Kaunista ja onnellista lokakuun jatkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti