Onpahan ollut hellettä kerrakseen tämän päivän aikana - lämpömittari näytti epävirallisesti liki kolmeakymmentä ja virallisesti säätiedotuksen mukaankin 27 astetta.
Tällainen harvinainen päivä olisi ollut suuri synti hukata sisällä loikoiluun, joten heti kun silmät auki sain joskus kymmenen jälkeen aamupäivästä, pakkasin rantalaukun ja suuntasin muutaman sadan metrin päähän Vimpelilammen rannalle ottamaan ihan kunnolla aurinkoa. Hiekkarannalla leikki muutamia lapsia välillä ja laaja nurmialue toimi minun ja muiden auringonpalvojien sekä palloilevien ja muuten vain leikkivien ryhmien näyttämönä. Jokunen hellettä kavahtamaton lenkkeilijäkin hölkkäsi nurmikkoa halkovan lenkkipolun kautta lampea ympäri - itseä ei mikään kuntoilu tällaisellä kelillä ajatuksena juuri napannut, vaikka rauhallista kävelyä tulikin tänään harrastettua melkein kaksituntisen edestä, heti auringonoton jälkeen. Kovempaa urheillessa olisi ainakin omalla kohdalla lämpöhalvaus ollut todennäköinen.
Pitkästä aikaa tuli käytyä kiertämässä lähempänä kaupunkia oleva Kajaaninlampi, ja verestelemässä siinä ohella myös muistoja, joita sen lammen lenkkipolut ovat täynnä. Lammen vieressä seisoo muutama kaunis, mansardikattoinen 1800-luvun tyylin paritalo, joista yhdessä (tai oikeastaan kahdessa) tuli lapsuudessa asuttua isän ollessa ohi kulkevan kadun toisella puolella sijaitsevan, nyt jo tuomionsa saaneen UPM:n paperitehtaalla (silloinen Yhtyneet Paperitehtaat) töissä.
Vuodet 1985-1991 kuluivat niissä maisemissa ja vaikka pieni olikin, niin kyseiseltä ajalta on jäänyt paljon loistavia muistoja.
Esimerkiksi juuri ne isän tai siskopuolen kanssa kierretyt reissut lammen ympäri, sorsien ruokkiminen lampea ylväänä katselevan muistopatsaan luona ja kaikki ne leikit laajalla pihamaalla. Myös lähemmästä historiasta löytyy muistoiksi päätyneitä mielleyhtymiä tämän lammen tiimoilta. Vuonna 2004 asuin puolisen vuotta Puistolan kaupunginosassa, aivan kyseisen lammen lähettyvillä. Juuri parhaat kesäkuukaudet tuli vietettyä usein kiertelemällä tätä lampea milloin kenenkin henkilön seurassa - niitä kumpuilevia ja vehreitä maisemia katsellen on käyty jos jonkinlaiset elämää suuremmat keskustelut ja puhuttu ties mitä asioita, joita onneksi tätä kaikkea todistaneet polkua reunustavat puut eivät osaa kertoa eteenpäin.
Tulipahan käytyä eilen mutka Onnelassakin, paikalle tuli runsain joukoin etenkin koulunsa päättäneitä juhlijoita. Kauaa ei jaksanut tätä menoa katsella vaikka siinä sinänsä valittamista ollutkaan, ja lähtiessä oli ulkona pisin jono kyseiseen yökerhoon mitä kuunaan olen siinä nähnyt olevan. Menoa ja meininkiä siis ainakin siellä riitti. Itsellä tuli mentyä pitkän mutta harvinaisen onnistuneen päivän päätteeksi joskus kahden jälkeen yöllä nukkumaan.
Vielä täytyy tälle iltaa lähteä liikenteeseen - viemään vanhemmille tuohon reilun 10 km päähän Paltaniemen maalaismaisemaan juuri äskettäin pyydettyä ja savustettua kuhaa. Voisi jättää itsellekin muutaman kalan, koska sitä ei kaupasta rahalla mennäkään ostamaan jos mieli tekee. Ilta kuluukin varmaan pitkälti piirtäessä - täytyy saada yksi tilaustyö pikaisesti ensi viikoksi valmiiksi ja se on väritystä ja lopputussausta vaille tehty. Eli ei edes puolessavälissä. Saa nähdä intoutuuko sitä vielä tuossa pihalla illan päälle grillailemaan - huomiseksi kun on ennustettu viilenevää keliä niin voisi ottaa ihan täysillä tästä helteisestä helluntaista ilon irti.
