Väärää lihaa ja uusia tuulia

Hilpeää helmikuun loppua!

Juhlittiin tuossa sukupiirissä syntymäpäiväjuhlia aivan ihanassa ruokapaikassa, entisissä UPM:n kerhotiloissa, entisessä ravintola Pikantissa, joka tiloihin siirryttyään vaihtoi nimensä Wanhaksi Kerhoksi.

Samoissa tiloissa muistan isäni aikoinaan käyneen vastaanottamassa palkintoja urastaan UPM:n paperitehtaalla, ja tätä nykyä siellä toimii oikein tyylikäs ravintola. Paperitehtaan historia on tiloissa edelleen hyvin kattavasti esillä.

Söimme ruoat erillisessä, varatussa kabinetissa. Pöydän tuoreet tulppaanit vievät väistämättä ajatukset koko ajan lähemmäs kulman takana kärkkyvää kevättä, eikä ainakaan eilinen pilvetön auringonpaiste sitä vähentänyt... ihanaa, sitä tuntee taas heräävänsä horroksesta, uusia suunnitelmia ja ideoita tulvillaan!

Jokainen seurueestamme tilasi etukäteen ilmottamansa mieleisen annoksen, ja mieheni kanssa valitsimme kermaperunat naudan grillipihvillä.

Tuskinpa tämä annos sisälsi sitä viime päivinä peloteltua hevosenlihaa, vannoohan ravintola kuitenkin lähiraaka-aineiden nimeen ;-)

Ei sillä, että hevosenlihassa itsessään jotain järkyttävää olisi, lihaa siinä missä muutkin, vaikka itse en tunnesyistä sitä ihan ensimmäisenä olisi menossa syömään... jännä, miten paljon tottumukset ja piintyneet ajattelutavat vaikuttavatkin käytökseen!

Mutta eettisempäähän se olisi syödä ei-tehotuotettujen, uransa kunniakkaasti tehneiden käyttöeläinten lihaa. Koko kohun pointti mielestäni onkin nimenomaan se, että miten moista pääsee tapahtumaan, miksi asiakas ei voi enää luottaa selosteesta lukemaansa. Niille, jotka suhtautuvat kohuun "hällä väliä" -asenteella, suosittelen miettimään, mitä olisi tapahtunut, jos hevosen sijasta kyseessä olisikin jokin tyystin muu raaka-aine, esimerkiksi kissa tai koira? Tai jokin pahasti allergisoiva, kuten pähkinä? Tässä tapauksessa se vain sattui olemaan hevosenliha, ja koko farssin pitäisi opettaa meidät tajuamaan, että kun ruoka tulee pöytään niin monen välikäden kautta kuin näissä tapauksissa, ei voi millään tietää, mitä kaikkea ruoka on käynyt läpi ja mitä se oikeastaan edes on, kun sen lopulta suuhun laitamme. Siksi mielestäni ei ole ollenkaan sama asia, ostaako suomalaista vai puolalaista pihviä sisältävä hampurilaisen, ainakin kotimaisen kohdalla on suurempi todennäköisyys siihen, että liha on jäljitettävissä, se on sitä mitä luvataan ja se on eettisemmin tuotettua kuin ulkomaisten massaketjujen.

Maailmassa on isompiakin ongelmia, on nälänhätää, joista kärsiville on täysin sama onko liha nautaa, hevosta vai ihan jotain muuta. Pointti ei kuitenkaan ole se - vai halutaanko, että kaikki ryhdytään tekemään samalla piittaamattomalla ja kuluttajaa halveksuvalla asenteella, "samapa se kuitenkin on mitä niille syöttää, parempi sekin kuin nähdä nälkää", niinkö? 

Kaikella kunnioituksella, minä ainakin välitän omasta terveydestäni sekä otan vastuuta valinnoistani sen verran, että suosin suomalaista ja mikä parhainta, luonnon puhtaita raaka-aineita, siinä määrin kuin suinkin vain pystyn. Ehkä vielä tässä saankin sen haaveilemani oman kasvimaan pystyyn, jotta voin edes omaksi ilokseni viljellä todellista lähiruokaa, joka ei ole tullut kymmenen eri maan ja vielä useampien ahneiden välikäsien kautta. Minä ainakin syön elääkseni, en elä syödäkseni.

Siitä puheenollen, teinkin tuossa pienen salaattiannoksen, jollaisia pitäisi ehdottomasti tehdä useamminkin. Tuntuu, että kaikilta kiireiltä niiden väkertämiseen ei muka ehdi, vaikka ei ne juuri sen enempää aikaa vie kuin  muukaan ruoanlaitto. Heti huomaa kasvisten ja hedelmien syömisen vaikutuksen omaan jaksamiseen verrattuna raskaampiin ruokiin ja herkkuihin, jaksaa selvästi pidempään ja paremmin :-)

Nyt on lyöty lukkoon keväällä starttaavaa hanketta, jota voinen hieman raottaa... vireillä on seuraavantyylisen rakennelman pystytys Paltaniemen maisemiin. Vielä reipas pari kuukautta pitäisi jaksaa malttaa, ja siinä ajassa pitäisi maiseman ulkona olla hyvin erinäköinen kuin tällä hetkellä.

Sitä odotellessa!

Kevättä kohti

Niin vain tuli ja meni ystävänpäiväkin, ja eipä aikaakaan, kun ollaan maaliskuussa - ja siitä eteenpäin kevät alkaa toden teolla jo kurkistella kulman takana. Miten ihanaa onkaan, kun aurinko ei enää vain paista kylmästi kaukaa, vaan lämmittää myös, saa aikaan räystäiltä tippuvia vesinoroja, painaa kasaan lumihanget, sulattaa esiin asvaltin ja toivottaa tervetulleiksi kaikki visertävät ja pesäpuuhissa touhottavat muuttolinnut. Vahva lupaus kesästä, mutta kuitenkin vielä kaukana siitä.

Paltaniemen suhteen ollaan nyt haukattu happea, kun tuli niin suuri urakka rykäistyä vähälle aikaa, että itse kukin tarvitsi nyt vain hetken rauhallista ja normaalia arkea. Remontti on kuitenkin tältä erää taputeltu valmiiksi, mutta uusi siintää jo kulman takana..kevätkesällä alkaa tontilla uudet rytinät, ja niistä sitten täällä lisää, kun sen aika koittaa...samalla koittaa paljon muutakin uutta ja kivaa, joten kannattaa tulla kurkkimaan!

Alla olevassa kuvassa näkyy sekä peräkamariin siirtämämme kattokruunu että itse ompelemani verhot, jotka nauhoilla pystyy säätämään joko ylemmäs tai alemmas. Hienot tuli vaikka itse sanonkin! Ei mennyt vasta ostettu ompelukone ihan hukkaan, toivottavasti sille tulee paljon käyttöä jatkossakin. Ideoita ainakin olisi, kun vain ehtisi niitä toteuttamaan!

Tähän väliin on ihan pakko jakaa pari huippureseptiä muidenkin iloksi.

Tein tänään sekä pikkuleipiä että piirakan, ja tässä niiden molempien ohjeet, jos alkaa jauhopeukaloa syyhyttää:

Appelsiini-pähkinäkeksit

150 g pehmeää voita

2,5 dl tomusokeria

1-2 rkl raastettua appelsiininkuorta

2 rkl puristettua appelsiinimehua

3,5 dl vehnäjauhoja

n. 75 g pähkinöitä (esimerkiksi cashew-, saksan- ja pekaanipähkinöitä)

1 tl vaniljasokeria

ripaus suolaa

Sekoita voi, tomusokeri, appelsiininkuori ja mehu monitoimikoneessa tai vatkaimella. Murskaa veitsellä pähkinät pienemmiksi paloiksi, sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää pähkinät joukkoon. Yhdistä seokset keskenään, sekoita tasaiseksi taikinaksi, peitä kelmulla ja laita hetkeksi viileään.

Jaa taikina kahteen osaan ja pyöritä se noin 4-5 cm paksuisiksi tangoiksi. Kiedo pötköt kelmuun ja laita hetkeksi pakastimeen jähmettymään.

Leikkaa tangoista noin puolen sentin viipaleita, asettele ne pellille ja paista uunin keskitasolla 200 C noin 10 min. Halutessasi puuteroi jäähtyneet keksit tomusokerilla. Nauti kaikki itse tai pakkaa kauniiseen rasiaan lahjaksi!

Vinkki: paistovalmiit taikinapötköt kauniiseen paperiin käärittynä ovat myös oiva lahjaidea muistaa vaikkapa kiireistä ystävää!

Sitten toinen resepti, jota kannattaa ehdottomasti testata esimerkiksi illanistujaispiirakkana, sopii myös monenlaisiin tilaisuuksiin tarjottavaksi. Reseptin olen itse soveltanut yhdistelemällä eri lempipiirakoideni parhaita puolia, joten tässä se suurinpiirtein on:

Juustoinen kinkku-kasvispiirakka

Pohja:

2 dl lämmintä vettä

25 g hiivaa

0,5 tl suolaa

50 g voita sulatettuna

5 dl jauhoja (venhäjauhoja tai esimerkiksi durum -venhäjauhoja, osa voi olla myös vaikka grahamjauhoja)

Täyte:

100 g Koskenlaskija -sulatejuustoa (voi laittaa enemmän, jos tykkää)

2 sipulia

2 valkosipulinkynttä

1 pussi kinkkusuikaleita (noin 200-300 g, voi myös korvata esimerkiksi paprikalla tai porkkanalla tai muilla kasviksilla, jos haluaa kasvispiirakan)

4 tomaattia

150 g emmentaljuustoraastetta

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää joukkoon muut ainekset. Jätä taikina lepäämään ja kohoamaan toviksi. Kuullota sillä välin pannulla silputut sipulit & valkosipuli, lisää joukkoon kuutioitu sulatejuusto ja anna hautua miedolla lämmöllä välillä käännellen, kunnes juusto sulaa sekaan. Jos käytät porkkanaa täytteenä, suikaloi se ja kypsennä pannulla pehmeäksi.

Kauli taikina leivinpaperin päällä suureksi levyksi ja levitä juusto-sipuliseos päälle. Ripottele sitten sen päälle kinkkusuikaleet ja viipaloidut tomaatit, joista kannattaa ensin poistaa sisukset, jotta piirakasta ei tule vetinen. Lopuksi vielä päälle juustoraaste ja koko komeus uuniin 225 C kunnes juusto saa kullanruskeaa väriä.

Sellaista ruokapäivitystä tähän väliin... kaikille oikein kauniita ja toivottavasti kovin keväisen tuntuisia talvipäiviä!