Vappukuulumisia

Paltaniemen kauniissa kulttuurimaisemissa kelpaa keväisiä kävelylenkkejä harrastaa...näihin hiekkatörmien päältä avautuviin Oulujärvi -näkymiin ei kyllästy koskaan!

Ja koska vappu on, tietää se myös kotitekoisia munkkeja...siman teko jäi tällä kertaa väliin, jospa ensi vuonna sitten! Mutta munkit maistuivat, ja jospa niitä paisteltaisiin myös ensi kesän Paltaniemi -päiville (siitä puheenollen, käykää katsomassa nyt julkaistu ohjelma: http://www.einoleinotalo.fi/files/1913/6724/2939/Ohjelma_julkaisukelpoinen_29.4.13.pdf joka tosin ainakin meidän pihan tapahtuman osalta saa vielä kevään ja alkukesän mittaan täsmennyksiä ja lisäyksiä osakseen)

Koska taikina oli sen verran suuri, osasta taikinasta tuli munkkien ohella sitruunatäytteisiä pullia. Tässä täytteen resepti, jos joku tahtoo testata:

150 g pehmeää voita

3 dl tomusokeria

0,5 dl vaniljakreemijauhetta

1 dl kylmää vettä

2,5 rkl vaniljakreemijauhetta

230 g maitorahkaa

1 sitruunan raastettu kuori

Sekoita 2,5 rkl vaniljakreemijauhetta ja kylmä vesi hyvin yhteen. Anna turvota hetki. Vatkaa voi, tomusokeri ja 0,5 dl vaniljakreemijauhetta kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. lisää valmis vaniljakreemi ja jatka vaahdottamista hetki. Sekoita sitruunankuoriraaste rahkan joukkoon ja sekoita täytteeseen.

Vapun alla juhlittiin myös tyttäremme 2-vuotisjuhlia pienimuotoisesti, ja tarjolla oli komea Minni -kakku (kiitos toteutuksesta Pekka Heikkisen leipomolle), fetasalaattia, riisipiirakoita ja munavoita, juustoleipää ja lakkahilloa, kinkku-juustohyrriä ja paahtopaisti- ja kanapatonkia.

Ilmapalloina oli vuoden takaisesta tutut Minni -teemaiset, jotka täytettiin heliumilla uudelleen ja toiset pari ostin uutena lisäksi. Entisissä ei oikein pitkään enää tahtonut ilma pysyä, vaikka juhlien ajan asiansa ajoivatkin.

Päivänsankari oli suuresti hämillään saamastaan huomiosta ja lahjojen paljoudesta :-)

Synttärihumusta siirryttiin sujuvasti seuraavaan projektiin, joka onkin jo hyvässä vauhdissa...eli kauan suunniteltu luhtiaitan rakennusurakka on nyt alkanut! Tieltä purettiin vanha hirsinavetta, jonka toinen tallipääty romahti aiemmin. Nyt oli siis tämän vielä pystyssä olleen pään purku jäljellä, ja siinä ei kaivinkoneella kauaa kestänyt. Ja miten näppärästi ja siististi homma kävi, kattopellit pinottiin nätisti omaan pinoonsa, ja lahonneet sekä vielä käyttökelpoiset hirret omiinsa.

Lahonneet hirret pölähtivät tomuna ilmaan nostellessa, mutta löytyi sieltä paljon hyväkuntoisiakin.

Kummasti avartui tontti, ainakin väliaikaisesti - kesäkuun alussa siihen alkaa nousta uusi rakennus, sitä ennen on vielä paljon kaivuu- ja maatöitä tehtävänä...tai paremminkin teetettävänä ;-)

Aurinkoista toukokuuta!

Pääsiäinen Paltaniemellä

Aurinkoista huhtikuuta!

Yöt ovat edelleen varsin kylmiä, mutta päivisin lämpötila on kivunnut jokusen asteen plussan puolelle, mikä tarkoittaa sitä, että kyllä ne lumet siitä vähä vähältä hupenee... kalenterista jos katsoo, niin kahden kuukauden päästä pitäisi olla oikeinkin kesäistä.

Tuli tuossa kokeiltua pääsiäisen ja kevään innoittamana pirteää rahkapiirakkaa, eikä malttamaton minä jaksanut odotella täytteen jähmettymistä vaan otti kuvan ja pisti parempiin suihin heti uunistaoton jälkeen..mutta hyvää oli! Pohja on pullataikinaa ja täyte sitruunarahkaseos, sen alle on vielä sivelty appelsiinimarmeladia, päälle pisteeksi i:n päälle persikkaviipaleita.

Sitten yksi salaatti, joka on loistava korvike kunnon lämpimälle ruualle ruokaisuutensa puolesta.

Salaattiin laitoin viipaloitua, grillattua broilerin rintafilettä, punasipulia, jäävuorisalaattia, tuorekurkkua, fetajuustoa ja valkosipulissa ja öljyssä paahdettuja leipäkrutonkeja, kastikkeena kurkkumajoneesista ja kermaviilistä tehty seos. 

Meidän perheen pääsiäinen kului pitkälti Paltaniemen kulttuurimaisemissa, joten puitteet olivat kunnossa. Lauantaina venesataman rannassa oli perinteiseen tapaan pääsiäiskokko, ja sen yhteydessä monenlaista tapahtumaa, kuten rekiajelua, talutusratsastusta, mönkijäajelua, lapsille ongintaa ja hoijakka, makkaraa ja lettuja ym. mukavaa... meidän perheestä pyörähti porukkaa reen kyydissä ja onginnassakin käytiin, makkarat syötiin ja kokkoa katseltiin, joka tänä vuonna syttyi melko nihkeästi, mutta roihahti varsinaiseen loistoonsa parin tunnin päästä sytytyksestä.

Mukavaa oli, ja väkeä oli liikkeellä todella runsaasti!

Kokon sytytystä

Mönkijäajelua

Rekiajelua

Eilen käytiin ihanassa auringonpaisteessa kävelyllä Paltaniemen Kirkkoniemessä ja Oulujärven jäällä. Täysin tyyni keli, lämmittävä aurinko ja pari plusastetta, mitäs muuta sitä täydelliseen kevättalven päivään tarvitsee?

Kirkkoniemeen johtavan Museotien varrella on kaunis maitolaituri ja linja-autopysäkki...tuollaisen maitolaiturin minäkin haluan tilustemme kohdalle, paikka on vieläpä sopivalla paikalla maitolaituria ajatellen, aivan kylätien vieressä. Ja siinä on ennen vanhaan ollutkin maitolaituri, onhan tila saanut ennen elantonsa maitoa myymällä, sittemmin laituri on purettu pois, harmi kyllä. Mutta niitä saa uusia, Suomessa ainakin yksi tehdas niitä valmistaa ja varmaan moni muukin taho tilauksesta. Itselläkään tuo ei varmaan olisi mahdoton rakentaa, kun netistä löytyy siihenkin hyvät ohjeet, mutta taidanpa kuitenkin turvautua mieluiten ammattilaisiin...sitten jos ja kun tuollainen maitolaituri tienvarteen vielä tulee :-)

Kohti Kirkkoniemen rantaa

Oulujärven jäällä

Alakuvassa muuten aivan meidän talon vieressä, Immolan pihassa oleva luhtiaitta 1700-luvulta, ei liene vaikeaa arvata mistä nyt kevät-kesällä rakennettava uudisaittamme on saanut inspiraationsa..? Jotenkin hurjaa ajatella, mitä kaikkea juuri nuo kyseiset hirret ovat tuossa seistessään ehtineet nähdä monen vuosisadan aikana! Meidän versiomme tulee olemaan nykytyyliin hieman modernimpi, mutta ulkoisesti vastaavantyylinen, kaksikerroksinen ja yläparvellinen aitta.

Itse Immolan kantatila, josta meidänkin ja moni muukin paltaniemeläinen tila on lohkottu, on osin 1600-luvulta peräisin, mikä tekee siitä Paltaniemen ja ehkä koko Kainuun vanhimman rakennuksen. Se on perinteinen talonpoikaistalo, joka on aikoinaan ollut seudun vauraimpia. 

On muuten ilahduttavaa huomata, miten poikkeuksellisen paljon Paltaniemellä on vanhaa, säilynyttä rakennuskantaa. Siellä täällä seassa on uudempiakin taloja, mutta minne vain Paltaniemellä meneekin, joka puolella törmää ihastuttaviin, jopa vuosisatojen takaisiin asuin- ja talousrakennuksiin. Historia on siis todellakin läsnä joka puolella.

Tänään onkin kyläkoululla ensi kesän Paltaniemi -päivien suunnittelukokous, jossa määritetään pitkälti tulevien päivien ohjelmatarjonta....paljon ideoita odottaa toteutustaan, joten kannattaa ehdottomasti tulla ensi kesänä paikalle! Ei muuta kuin perjantai-sunnuntai 12.-14.7. ylös kalenteriin :-)

Pääsiäinen Paltaniemellä

Aurinkoista huhtikuuta!

Yöt ovat edelleen varsin kylmiä, mutta päivisin lämpötila on kivunnut jokusen asteen plussan puolelle, mikä tarkoittaa sitä, että kyllä ne lumet siitä vähä vähältä hupenee... kalenterista jos katsoo, niin kahden kuukauden päästä pitäisi olla oikeinkin kesäistä.

Tuli tuossa kokeiltua pääsiäisen ja kevään innoittamana pirteää rahkapiirakkaa, eikä malttamaton minä jaksanut odotella täytteen jähmettymistä vaan otti kuvan ja pisti parempiin suihin heti uunistaoton jälkeen..mutta hyvää oli! Pohja on pullataikinaa ja täyte sitruunarahkaseos, sen alle on vielä sivelty appelsiinimarmeladia, päälle pisteeksi i:n päälle persikkaviipaleita.

Sitten yksi salaatti, joka on loistava korvike kunnon lämpimälle ruualle ruokaisuutensa puolesta.

Salaattiin laitoin viipaloitua, grillattua broilerin rintafilettä, punasipulia, jäävuorisalaattia, tuorekurkkua, fetajuustoa ja valkosipulissa ja öljyssä paahdettuja leipäkrutonkeja, kastikkeena kurkkumajoneesista ja kermaviilistä tehty seos. 

Meidän perheen pääsiäinen kului pitkälti Paltaniemen kulttuurimaisemissa, joten puitteet olivat kunnossa. Lauantaina venesataman rannassa oli perinteiseen tapaan pääsiäiskokko, ja sen yhteydessä monenlaista tapahtumaa, kuten rekiajelua, talutusratsastusta, mönkijäajelua, lapsille ongintaa ja hoijakka, makkaraa ja lettuja ym. mukavaa... meidän perheestä pyörähti porukkaa reen kyydissä ja onginnassakin käytiin, makkarat syötiin ja kokkoa katseltiin, joka tänä vuonna syttyi melko nihkeästi, mutta roihahti varsinaiseen loistoonsa parin tunnin päästä sytytyksestä.

Mukavaa oli, ja väkeä oli liikkeellä todella runsaasti!

Kokon sytytystä

Mönkijäajelua

Rekiajelua

Eilen käytiin ihanassa auringonpaisteessa kävelyllä Paltaniemen Kirkkoniemessä ja Oulujärven jäällä. Täysin tyyni keli, lämmittävä aurinko ja pari plusastetta, mitäs muuta sitä täydelliseen kevättalven päivään tarvitsee?

Kirkkoniemeen johtavan Museotien varrella on kaunis maitolaituri ja linja-autopysäkki...tuollaisen maitolaiturin minäkin haluan tilustemme kohdalle, paikka on vieläpä sopivalla paikalla maitolaituria ajatellen, aivan kylätien vieressä. Ja siinä on ennen vanhaan ollutkin maitolaituri, onhan tila saanut ennen elantonsa maitoa myymällä, sittemmin laituri on purettu pois, harmi kyllä. Mutta niitä saa uusia, Suomessa ainakin yksi tehdas niitä valmistaa ja varmaan moni muukin taho tilauksesta. Itselläkään tuo ei varmaan olisi mahdoton rakentaa, kun netistä löytyy siihenkin hyvät ohjeet, mutta taidanpa kuitenkin turvautua mieluiten ammattilaisiin...sitten jos ja kun tuollainen maitolaituri tienvarteen vielä tulee :-)

Kohti Kirkkoniemen rantaa

Oulujärven jäällä

Alakuvassa muuten aivan meidän talon vieressä, Immolan pihassa oleva luhtiaitta 1700-luvulta, ei liene vaikeaa arvata mistä nyt kevät-kesällä rakennettava uudisaittamme on saanut inspiraationsa..? Jotenkin hurjaa ajatella, mitä kaikkea juuri nuo kyseiset hirret ovat tuossa seistessään ehtineet nähdä monen vuosisadan aikana! Meidän versiomme tulee olemaan nykytyyliin hieman modernimpi, mutta ulkoisesti vastaavantyylinen, kaksikerroksinen ja yläparvellinen aitta.

Itse Immolan kantatila, josta meidänkin ja moni muukin paltaniemeläinen tila on lohkottu, on osin 1600-luvulta peräisin, mikä tekee siitä Paltaniemen ja ehkä koko Kainuun vanhimman rakennuksen. Se on perinteinen talonpoikaistalo, joka on aikoinaan ollut seudun vauraimpia. 

On muuten ilahduttavaa huomata, miten poikkeuksellisen paljon Paltaniemellä on vanhaa, säilynyttä rakennuskantaa. Siellä täällä seassa on uudempiakin taloja, mutta minne vain Paltaniemellä meneekin, joka puolella törmää ihastuttaviin, jopa vuosisatojen takaisiin asuin- ja talousrakennuksiin. Historia on siis todellakin läsnä joka puolella.

Tänään onkin kyläkoululla ensi kesän Paltaniemi -päivien suunnittelukokous, jossa määritetään pitkälti tulevien päivien ohjelmatarjonta....paljon ideoita odottaa toteutustaan, joten kannattaa ehdottomasti tulla ensi kesänä paikalle! Ei muuta kuin perjantai-sunnuntai 12.-14.7. ylös kalenteriin :-)

Maalistunnelmia

Kuten minulla on yleensä ollut tapana, myös tämäkin päivitys alkaa vallitsevan säätilan päivittelyllä.

Oli siitä sitten kenellekään muule iloa tai ei, mutta minulle ainakin, onpahan hyvä seurata tätä kautta, miten aikaisempina vuosina on vuodenajan vaihtumiset kalenterista paikkansa hakeneet - nyt voinee sanoa tarkastamattakin, että jäljessä ollaan kevään etenemisessä. Yöpakkaset paukkuvat pitkälle yli kolmessakymmenessä pakkasasteessa, ja päivälläkin lukemat huitelevat 10-20 asteen välillä, vaikka aurinkokin lämmittää jo hieman. Kylmää on, mutta toisaalta tammi-helmikuussa oli pariin viime vuoteen verrattuna poikkeuksellisen lauhaa, ehkä talvi ottaa nyt vähän vahinkoa takaisin ennen kuin herkeää uhoamasta ja antaa kevään ja kesän tulla.

Alla on kuva - mistäs muualta kuin - Paltaniemeltä, missä metsäkaurislauma vaelteli aivan kuvakirkon kupeessa. Kyseiset eläimet ovat kylällä yleinen ilmiö, joskus niitä näkee yksittäin ja toisinaan suuren lauman kerralla, kuten nyt, äkkiä laskettuna tuossa on ainakin seitsemän yksilöä. Ihana, miten seutu on niin lähellä kaupunkia mutta kuitenkin luonnon helmassa!

Olen tässä muutamana päivänä tehnyt aika paljon teeleipiä. Aivan unohdin, miten helppoja ja hyviä ne ovatkaan - muistan, miten niitä aikoinaan opeteltiin tekemään yläasteen kotitaloustunneilla, ja sen jälkeen niitä on aina satunnaisesti tullut tekaistua. Olen hyvin nirso syömään leipää, jos sitä syön niin sen on oltava ehdottoman tuoretta, eikä mielellään mitään muovipussiin pakattua pullamössöä, vaan joko ihan oikeaa, kovakuorista ruisleipää tai sitten jotain tällaista itse tehtyä, vaaleaa leipää.

Tästäkin saa todella monipuolisen herkun lisäämällä joukkoon kaikenlaista ruokaisuutta antavaa, kuten itse tässä tapauksessa raastoin sekaan porkkanaa sekä emmental-juuston jämät.

Perusohje menee näin:

2 dl jauhoja (itse käytin sämpyläjauhoja)

1 tl leivinjauhetta

1 dl maitoa

muutama rkl ruokaöljyä

+ mahdolliset muut lisukkeet

Kuivat aineet sekaisin, maito ja öljy (+muut mahdolliset aineet) sekaan ja sekoitetaan taikinaksi, jauhoitetuin käsin muotoillaan leivinpaperilla leiväksi ja paistetaan uunissa n. 225-250 C noin 10 minuuttia. Ohjeesta tulee yksi keskikokoinen teeleipä. Päälle vain voita ja ääntä kohti!

Oma suosikki on myös tämä tehojuoma, joka on myös yksinkertaisuudessaan lyömätön, tarvitaan vain mehua, hedelmiä ja tehosekoitin.

Aineksia voi vaihdella omien makumieltymysten mukaan, itse käytin tällä kertaa appelsiineja, kiiviä ja pakastemansikoita, ladoin niitä tehosekoittimeen, lorautin joukkoon muutaman desin tuorepuristettua appelsiinimehua (esim. Tropicana) ja surautetaan sekaisin. Loistava aamu- tai välipala, ja halutessaan joukkoon voi laittaa myös esimerkiksi maustamatonta jugurttia tai leseitä. Eikä ole mitään turhia lisäaineita, vain luonnon omat ainekset :-)

Sellaista tähän torstai-illan pikapäivitykseen, keväämmällä ja kesemmällä on luvassa rutkasti vaikka millaista kivaa, siihen asti tässä jos jonkinlaiset kiireet vievät suurimman osan ajasta, mutta eiköhän tämä kaikki aika ja vaiva pian palkita.. 

Aurinkoisia maaliskuun päiviä!

Kevättä kohti

Niin vain tuli ja meni ystävänpäiväkin, ja eipä aikaakaan, kun ollaan maaliskuussa - ja siitä eteenpäin kevät alkaa toden teolla jo kurkistella kulman takana. Miten ihanaa onkaan, kun aurinko ei enää vain paista kylmästi kaukaa, vaan lämmittää myös, saa aikaan räystäiltä tippuvia vesinoroja, painaa kasaan lumihanget, sulattaa esiin asvaltin ja toivottaa tervetulleiksi kaikki visertävät ja pesäpuuhissa touhottavat muuttolinnut. Vahva lupaus kesästä, mutta kuitenkin vielä kaukana siitä.

Paltaniemen suhteen ollaan nyt haukattu happea, kun tuli niin suuri urakka rykäistyä vähälle aikaa, että itse kukin tarvitsi nyt vain hetken rauhallista ja normaalia arkea. Remontti on kuitenkin tältä erää taputeltu valmiiksi, mutta uusi siintää jo kulman takana..kevätkesällä alkaa tontilla uudet rytinät, ja niistä sitten täällä lisää, kun sen aika koittaa...samalla koittaa paljon muutakin uutta ja kivaa, joten kannattaa tulla kurkkimaan!

Alla olevassa kuvassa näkyy sekä peräkamariin siirtämämme kattokruunu että itse ompelemani verhot, jotka nauhoilla pystyy säätämään joko ylemmäs tai alemmas. Hienot tuli vaikka itse sanonkin! Ei mennyt vasta ostettu ompelukone ihan hukkaan, toivottavasti sille tulee paljon käyttöä jatkossakin. Ideoita ainakin olisi, kun vain ehtisi niitä toteuttamaan!

Tähän väliin on ihan pakko jakaa pari huippureseptiä muidenkin iloksi.

Tein tänään sekä pikkuleipiä että piirakan, ja tässä niiden molempien ohjeet, jos alkaa jauhopeukaloa syyhyttää:

Appelsiini-pähkinäkeksit

150 g pehmeää voita

2,5 dl tomusokeria

1-2 rkl raastettua appelsiininkuorta

2 rkl puristettua appelsiinimehua

3,5 dl vehnäjauhoja

n. 75 g pähkinöitä (esimerkiksi cashew-, saksan- ja pekaanipähkinöitä)

1 tl vaniljasokeria

ripaus suolaa

Sekoita voi, tomusokeri, appelsiininkuori ja mehu monitoimikoneessa tai vatkaimella. Murskaa veitsellä pähkinät pienemmiksi paloiksi, sekoita keskenään kuivat aineet ja lisää pähkinät joukkoon. Yhdistä seokset keskenään, sekoita tasaiseksi taikinaksi, peitä kelmulla ja laita hetkeksi viileään.

Jaa taikina kahteen osaan ja pyöritä se noin 4-5 cm paksuisiksi tangoiksi. Kiedo pötköt kelmuun ja laita hetkeksi pakastimeen jähmettymään.

Leikkaa tangoista noin puolen sentin viipaleita, asettele ne pellille ja paista uunin keskitasolla 200 C noin 10 min. Halutessasi puuteroi jäähtyneet keksit tomusokerilla. Nauti kaikki itse tai pakkaa kauniiseen rasiaan lahjaksi!

Vinkki: paistovalmiit taikinapötköt kauniiseen paperiin käärittynä ovat myös oiva lahjaidea muistaa vaikkapa kiireistä ystävää!

Sitten toinen resepti, jota kannattaa ehdottomasti testata esimerkiksi illanistujaispiirakkana, sopii myös monenlaisiin tilaisuuksiin tarjottavaksi. Reseptin olen itse soveltanut yhdistelemällä eri lempipiirakoideni parhaita puolia, joten tässä se suurinpiirtein on:

Juustoinen kinkku-kasvispiirakka

Pohja:

2 dl lämmintä vettä

25 g hiivaa

0,5 tl suolaa

50 g voita sulatettuna

5 dl jauhoja (venhäjauhoja tai esimerkiksi durum -venhäjauhoja, osa voi olla myös vaikka grahamjauhoja)

Täyte:

100 g Koskenlaskija -sulatejuustoa (voi laittaa enemmän, jos tykkää)

2 sipulia

2 valkosipulinkynttä

1 pussi kinkkusuikaleita (noin 200-300 g, voi myös korvata esimerkiksi paprikalla tai porkkanalla tai muilla kasviksilla, jos haluaa kasvispiirakan)

4 tomaattia

150 g emmentaljuustoraastetta

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää joukkoon muut ainekset. Jätä taikina lepäämään ja kohoamaan toviksi. Kuullota sillä välin pannulla silputut sipulit & valkosipuli, lisää joukkoon kuutioitu sulatejuusto ja anna hautua miedolla lämmöllä välillä käännellen, kunnes juusto sulaa sekaan. Jos käytät porkkanaa täytteenä, suikaloi se ja kypsennä pannulla pehmeäksi.

Kauli taikina leivinpaperin päällä suureksi levyksi ja levitä juusto-sipuliseos päälle. Ripottele sitten sen päälle kinkkusuikaleet ja viipaloidut tomaatit, joista kannattaa ensin poistaa sisukset, jotta piirakasta ei tule vetinen. Lopuksi vielä päälle juustoraaste ja koko komeus uuniin 225 C kunnes juusto saa kullanruskeaa väriä.

Sellaista ruokapäivitystä tähän väliin... kaikille oikein kauniita ja toivottavasti kovin keväisen tuntuisia talvipäiviä!