Vuoden viimeistä viedään

Niin se vaan alkaa joulu olla juhlittu, ja seuraava puolivuotisetappi, toinen kohokohta vuodessa eli meidän kesäinen juhlamme juhannus on seuraavana odotuslistalla. Toki tuohon väliin mahtuu muutama muukin arkista asteen verran auvoisempi juhlapäivä, uudetvuodet, vaput sun muut, mutta itse olen jaksottanut varsinaisen odotukset arvoiset kohokohdat puolen vuoden jaksoihin.

Joulu sujui kaikkinensa hyvin; ilmeisen kilttinä on vuosi oltu aaton lahjakasasta päätellen ja ruokaa tuli syötyä sitä mukaa kun maha periksi vain antoi. Ja mikä parasta; ilmeisesti lisäkilojakaan ei tuona aikana tullut, vaikka salilla tai lenkillä jouluaikaan ei tullut käytyä. Ehdoton ykkönen joulussa oli joulusauna - ei mikään sähköllä lämpenevä grilli, eikä edes tavallinen puusauna - vaan ihkaoikea, perinteinen ja aito suomalainen savusauna! Vanhemmilla on pihapiirissään ikivanha mutta reilu parisen vuotta sitten uuteen loistoon kunnostettu yksilö, joka poikkeuksellisesti lämmitettiin nyt jouluksi, yleensä kun se on käytössä vain kesäisin vesiputken jäätymisen takia. Yhteistuumin kuitenkin kuljetettiin vesisaavit saunalle, ja siihen vielä pari kesäistä koivuvastaa lisäksi niin saunaelämys oli täydellinen. Vieläpä kun laitettiin pitkä kuja ulkoroihuja valaisemaan tietä saunalle ja jokunen kynttilä itse saunan eteiseenkin, tunnelma oli vertaansa vailla. Ei olisi sitten millään malttanut lopettaa!

Huomenna onkin sitten jo uudenvuodenaatto, ja sitä myöten päästäänkin virallisesti elämään vuotta 2010. Mitään sen kummempia uudenvuodenlupauksia en ajatellut tehdä, lähinnä ottaa vain tavoitteeksi elää elämää täysillä ja ottaa jo tehdyistä virheistä opiksi, kuten aina. Tarkoitus on kerätä koko vuoden edestä paljon hienoja ja huonoja, iloisia ja väistämättä surullisiakin kokemuksia ja muistoja talteen. Toivon, että kasvan myös henkisesti ihmisenä lisää, koska tämän vuoden loppupuoliskon suunta on ollut varsin lupaava siihen suuntaan. Toivottavasti tämä kehitys jatkuu!

Onnelassa on jo jokunen työvuoro takanapäin, ja hyvin on sujunut, vaikkakin kiireisiä iltoja ovat olleet ja oppi on totisesti tullut opittua tehdyn työn kautta. Tammikuussa onneksi helpottaa kun vuoden kiireisin aika hellittää viimeinkin ja monet viettää tipatonta tammikuuta tai kärsii lompakkovajeesta joulumenojen takia. Toisaalta, kiire pitää mielen virkeänä ja tunnitkin kuluvat töissä varsin huomaamatta, kun ei juuri ylimääräisiä taukoja jouda pitämään eikä kelloa ehdi tuijottamaan. Ennakkokäsitys noista hommista on niiden tekemisen myötä kääntynyt ehkä hieman positiivisempaan suuntaan, ja odotankin innolla seuraavia vuoroja.

Asiasta tyystin toiseen - kuullessani Escadan lanseeraaman tuttuun tyyliinsä taas uuden kausituoksun (tai kevääksihän se ilmeisesti on markkinoille tulossa) nimeltään Marine Groove, hurahdin tyystin näiden kausituoksujen maailmaan ja haluaisin mieluusti edellisvuosienkin tuoksut kokoelmiin. Harmi vain, että ne ovat nimensä veroisesti kausituoksuja, mikä tarkoittaa että niitä tulee vain tietty erä myyntiin ja kun se loppuu, niin niitä ei enää saa. Joitain kappaleita saattaa esimerkiksi ulkomaisista nettikaupoista löytyä jos oikein jaksaa etsiä.

Yksi syy niiden haluamiseen voi tietenkin olla juuri niiden saatamattomuus (piti ihan miettiä onko tuo edes suomen kielen sana?), sillä ihmisluonto tunnetusti halajaa sitä, mitä ei saa, mutta suurempi syy on kuitenkin se, että kesätuoksut ovat olleet jo tuoksunsa puolesta vertaansa vailla. Moni sanoo niitä liian imeliksi teinien suosimiksi hajuvesiksi, mutta omasta mielestä ne ovat juuri sopivan makeita, kesäisiä ja pirteitä tuoksuja. Nähtäväksi (tai haistettavaksi) jää, millainen uusin tulokas kesälle 2010 on, mutta aiempien vuosien perusteella tuskin tarvinnee pettyä.

Jo pelkät pakkaukset ovat kuin värikkäitä, makeita karkkeja - jotka vetävät naisia puoleensa yhtä tehokkaasti kuin legendan mukaan hunaja karhuja.

Vuosijärjestyksessä alkaen vuodesta 2000 kesätuoksut ovat:

• Lily Chic (2000)
• Tropical Punch (2001)
• Sexy Graffiti (2002)
• Ibiza Hippie (2003)
• Island Kiss (2004)
• Rockin' Rio (2005)
• Pacific Paradise (2006)
• Sunset Heat (2007)
• Moon Sparkle (2008)
• Ocean Lounge (2009)
• Marine Groove (2010)

Kausituoksuja on toki valmistettu jo aiemmin, oman tiedon mukaan ainakin vuodesta 1992? Joku voi korjata jos olen väärässä. 

Escadan kausituoksujen lisäksi on paljon muitakin loistavia tuoksuja olemassa, kuten omat ikikestosuosikit eli Dolce & Gabbanan Light Blue ja Puman tuoksut, kuten Flowing sekä uusin Urban Motion. Puman Flowingista olemassaoleva miesten versiokin tuoksuu miehisessä käytössä varsin houkuttelevalta, joten suosittelen vilpittömästi jokaiselle urokselle testattavaksi.

Omasta hajuvesivalikoimasta löytyy tällä hetkellä myös Kylie Minoguen Showtime sekä Paris Hiltonin Heiress. Celine Dionin nimen alta löytyy monta hienoa tuoksua, jotka itseltä kovan käytön jäljiltä kaikki ovat tällä hetkellä loppuneet. Niitäkin kannattaa kokeilla.

Vielä yksi esillenoston arvoinen on ehdottomasti Naomi Campbellin Seductive Elixir sekä saman persoonan käsialaa oleva At Night. Upean sensuelleja ja sopivan voimakkaita ja huumaavia tuoksuja. Muitakin loistavia ja kokeilun arvoisia toki löytyy ja vaikka yksityiskohtaisin kuvauksin, mutta tästä kirjoituksesta voisi venähtää melko pitkänpuoleinen kun alkuun pääsisi, joten jätetään loput itse kunkin arvioitavaksi. 

Joku, varsinkin moni mies, voi ihmetellä, miksi tuhlata verrattain isoja rahasummia vain siihen, että tuoksuu jollekin, mutta itselle eikä monelle muulekaan naiselle (eikä miehellekään) se ei ole ihan vain se ja sama. Hajuaisti on kuitenkin erittäin tärkeä ihmiselle ja on suoraan kytköksissä makuaistiin - jokainen flunssan kokenut tietää, ettei ruoka maistu millekään jos nenä on tukossa. Kokeilkaapa vaikka syödä jotain pitäen samalla nenästä kiinni. Tuoksu vaikuttaa suoraan mielialaan ja saa olotilan vaihtumaan iloisesta pirteään, sensuellin aistillisesta rauhoittavaan ja tyyneen ja kaikkeen niiden välillä. Se saa myös tuntemaan olon heti viehättävämmäksi ja seksikkäämmäksi. 

Lisäksi, tuoksu tuo mieleen muistoja. Itse en luovu koskaan D&G:n Light Bluesta siksi, koska se tuo elävästi mieleen vuoden 2004 kesän, ja kyseiseltä kesältä on paljon unohtumattomia tilanteita ja hetkiä jotka haluan muistaa hamaan tulevaisuuteen asti. Se oli omassa elämässä suuri käännekohta, kasvun paikka ja samalla villin vapauden, itsensä tuntemisen opiskelun ja uuden kokemisen aikaa. Sinä oli sitä oikeaa kesän huumaa, yöttömiä kaupungin öitä, kielletyn hedelmän makua ja omien siipien kokeilua. 

Jokainen muukin käyttämäni hajuvesi tuo elävästi mieleen jonkin ajanjakson tai aikakauden elämästäni. Joululahjaksi miesystävältä muutama joulu takaperin saatu Celine Dionin Belong auttaa minua elämään uudestaan niitä alkuhuuman aikaisia hetkiä, ja Seductive Elixir palauttaa taas muistin kätköistä esiin viime kevättalven, Audin, ajelut auringon sulattamilla maanteillä, poppivehkeet ja Lady Gagan Pokerface- ja Lovegame -biisit. Paris Hiltonin Heiress -tuoksusta en edes erityisemmin pidä, mutta siihenkin liittyy vahvasti omat koetut hetket tässä elämässä.

Tottakai siis jatkan uusien kokemusten ja elämysten hankkimista ja tuoksujen avulla niiden muistiin taltioimista jatkossakin. Valokuvia ja muita muistoja toki löytyy vuosien varrelta, mutta mikään muu keino ei ole vielä tuoksuja tehokkaammaksi keinoksi osoittautunut. Aiheesta oli itse asiassa joskus tehty jonkin sortin tutkimuskin: vanhukset kuulemma palauttivat muistoja elämästään mieleen haistamalla vuosien varrelta tutuksi tulleita tuoksuja, kun ne muuten olivat jo mielen sopukoista kadonneet. Eipä siis yhtään vähätellä ihmisen hajuaistin voimaa!

Vuoden viimeistä blogikirjoitusta viedään. Ulkona on noin -12 asteen kaunis pakkaskeli ja huomenna uudenvuoden aatto. Kaupungin ilotulitus alkaa kello 20.45 ja suunnitelmat vielä melkolailla auki. Töitä Onnelan narikassa on seuraavan kerran tiistaina. Tästä on hyvä jatkaa.

Oikein riemukasta ja onnellista uutta vuotta 2010 jokaiselle!

Oppikaa tehdyistä virheistä, hankkikaa uusia kokemuksia, älkää luvatko mitään, mitä ette pysty pitämään, mutta eläkää niin, että kestätte elää itsenne kanssa vielä seuraavanakin päivänä. Kiitos ja kuulemiin!

Henkisen voiman tiellä

Nyt on sitten minulla ja monella muulla hyvä syy olla erityisen ylpeä itsestään - eilen keskiviikkona tuli kunniakkaasti suoritettua lakisääteiset vartijan ja järjestyksenvalvojan kurssit erityisine voimankäyttökoulutuksineen. 

Kehitys niin fyysisesti kuin varsinkin henkisesti verrattuna muutaman kuukauden takaiseen on omalla kohdalla huomattava; tuntuu kuin olisi siinä lyhyessä ajassa kasvanut hurjasti. Fyysiseen kasvuun käynee selitykseksi ahkera kuntosalilla käynti, jonka johdosta selvää lihaskasvua on ollut havaittavissa sekä koululla tapahtuneet voimankäyttöharjoitukset, joiden jälkeen on saanut irvistellen ja varoen laittaa saapasta seuraavan eteen. Henkisen kasvun vauhdittajana on toiminut loistava oppimisympäristö ja ammattitaitoiset alan opettajat, joiden ansiosta tietoisuus alasta ja vastuullisuus omasta ja muiden turvallisuuden huolehtimisesta on saanut aivan uuden ulottuvuuden. Kukaan ei vielä tiedä, mikä minusta isona tulee - onko tämä juuri se lopullinen suunta, jonka pohjalle haluan elämäni rakentaa ja itseäni kehittää, mutta tällä hetkellä ajatustasolla se ei tunnu yhtään huonolta. Olisi suorastaan huikea visio nähdä itsensä kehittymässä turvallisuusalan ammattilaiseksi vuosien mittaan, ja ensimmäiset, hieman haparoivat askeleet siihen suuntaan ovat jo onnellisesti takanapäin. 

Innostuksen puuskassa ilmoittauduin oitis innokkaaksi opiskelijaksi myös Kajaanissa pyörivälle aikido -kurssille. Koululla harjoitellut voimankäyttöliikkeet sytyttivät kytevän innostuksen liekin itsepuolustuslajeja kohtaan, ja niistä varsinkin aikido tuntuisi olevan erityisen lähellä sydäntä sen rauhanomaisuuden vuoksi - siinähän ei ole pyrkimyksenä vahingoittaa vastustajaa, vaan käyttää tämän voimaa hyödyksi ja vastustajan voittamisen sijaan pyritään tämän hyökkäystahdon nujertamiseen. Aikido onkin suomennettu yleisesti "henkisen voiman tieksi".

Ensivaikutelman saadakseni menin seuraamaan jatkokurssilaisten treenejä hallille ja vakuutuin näkemästäni. Opettaja opasti lyhyesti tärkeimmät asiat lajista ja kannusti tulemaan jatkoryhmän mukaan tammikuusta alkaen - seuraava alkeiskurssi kun alkaa vasta ensi syksynä. Jos olisin valmis tekemään enemmän töitä, pysyisin kuulemma varmasti hyvin mukana, ja kieltämättä tarjous on varsin houkutteleva. Kovalaisen sisulla pystyy tunnetusti miltei mihin vain! Lupauduin vielä käymään treenejä seuraamassa ja tekemään päätöksen sitten sen pohjalta.

Muutenkaan ei tällä rintamalla pyyhi yhtään pahemmin, päinvastoin; kävin eilen kuskin roolissa mutkan Onnelassa ja tuttu portsari tarjosi samalla töitä. Oli kuulemma narikkaan työvoimaa hakusessa ja minä olin siihen sopiva vaihtoehto, jos vain homma kiinnostaisi. Ja kiinnostaahan se! Kaikenlainen työkokemus on aina hyväksi, ja koska muutenkin tulee usein kuskina Onnelassa istuttua, niin samalla vaivalla pääsee ihan palkkatöihinkin. Nyt on vieläpä luvat järjestyksenvalvontaankin kunnossa (hain tänään poliisilaitokselta virallisia vartijan ja jv:n kortteja), niin järkkärin töidenkin teko on mahdollista. Kuulopuheiden ja ihan virallistenkin informaatioiden mukaan turvallisuusalalla olisi rutkasti töitä, joten senkään puolesta ei yhtään hullumpi alavaihtoehto.

Koulunpenkkien kulutuksen jälkeen, lakisääteisten kurssien merkeissä, alkoi allekirjoitaneellakin ihan rehellinen joululoma, joka kestää aina siihen asti kuin itsestä siltä tunnostaa. Työssäoppimisen voi aloittaa joko heti tai tammikuussa tai vaikka senkin jälkeen - tässä kulminoituu tämä aikuisopiskelun ehdoton plussapuoli - ei tarvitse istua perse penkissä päivästä toiseen vaan on enemmän vapautta ja vastuuta määritellä itse oman opiskelunsa tahti. Alustavien suunnitelmien mukaan omalla kohdalla alkaisi työssäoppiminen ISS Securityllä ennen tammikuun puoltaväliä. Uusia haasteita odotellessa!

Kaiken hulinan ja kiireen keskellä on täysin unohtanut, että joulu on oikeasti käsillä - se aika vuodesta, jota on odottanut kaikkein eniten. Jo tasan viikon päästä vietetään aattoa, ja kaikki jouluaskareet ja -suunnitelmat ovat täysin kesken. Kaikki energia on viime viikkoina fokusoitunut vartijan peruskurssin suorittamiseen, ja olihan ne melkoisen huojentuneita ne ilmeet, joita näin koululla eilen kokeen suorittamisen jälkeen ja kun tulokset olivat selvillä; läpi meni niin että heilahti! Vasta sen jälkeen alkoi pikkuhiljaa vapauttaa ajatuksia muuhun ympärillä tapahtuvaan, kuten juuri siihen että joulukuu on menossa jo yli puolenvälin ja sitä myöten kohta on taas aika paistaa kinkkua ja paketoida lahjoja. 

Viime vuosina valkoinen joulu ei ole suinkaan ollut itsestäänselvyys ja uutenavuotena on toden teolla saanut etsiä laukaisupaikkaa raketeille lumen puuttuessa, mutta näillä näkymin moista ongelmaa ei pitäisi olla odotettavissa - ainakin kylmää vaikuttaisi olevan jos samaan malliin jatkuu. Koko viikko on mennyt reippaasti yli - 20 asteen lukemissa, tänään mittari näytti noin - 25 astetta. Pihan kahdesta saksalaisautosta vanhempi veti pisteet kotiin startattuaan jokaikinen aamu ilman minkäänlaista lämmitystä kerrasta, kun taas Audi roikassa seisomisesta huolimatta ei ole osoittanut merkittäviä yhteistyöhaluja lähteä halkomaan viiltävää pakkastuulta teiden päälle. Vanhassa vara parempi, sanotaan, ja VW Vento vuosimallia -92 on osoittanut sen ainakin tässä tapauksessa todeksi.