Pesänrakennusviettiä

Monille raskaanaoleville naisille kuulemma ilmaantuu ennemmin tai myöhemmin enemmän tai vähemmän pakonomaista tarvetta puuhata pesäkoloa pienokaista varten. Ihan kuin monet eläimetkin kyhäävät korsista jos jonkinlaista rakennelmaa tulevan poikaskatraan hyvinvointia silmälläpitäen, myös naiset kuulopuheiden mukaan pykäävät pystyyn vielä viimeisillään irvistellen toinen toistaan passelimpia asuntoja joihin vauvan kanssa asettua.

No, minä olin poikkeus. 

Yhdeksän kuukauden urakasta ensimmäisen kolmanneksen oksentelin, toisen aikana voin niin hyvin että oli kai parempaakin tekemistä, ja viimeisellä osuudella kärvistelin kivuista ja kaikista vähemmän mukavista vaivoista ettei paljoa käynyt mielessäkään alkaa siinä vielä verhoja silittelemään ja järjestelemään kaappeja ja vauvanvaatteita armeijamalliseen koko-, merkki- ja värijärjestykseen.

Nyt kun nuo tujakat potkut kylkiin ja närästyksen kyllästämät yöt ovat muisto vain ja kaiken sen vaivan palkinto on ollut kasvamassa masun ulkopuolella jo muutaman kuukauden, alkaa olla voimia ja mielenkiintoa touhuta taas entiseen tahtiin. Ja kaiken sen väliinjääneen edestä. Kai sitä on havahtunut vähän jälkijunassa viilaamaan tätä kotia sellaiseksi, missä silmä lepää ja sielu viihtyy, lapsen myötä kun luonnollisesti tulee vietettyä aiempaa enemmän aikaa kotona.

Tee-se-itse-lastulevyräpellyksiin jo aikaa sitten turhautuneena olen vannonut, etten enää koskaan osta yhtään sellaista sekundatekelettä tämän katon alle. Lisäksi tarkoitus on ollut koota koko kodin kalustosta mahdollisimman yhtenäinen, ja vaihtoehtoja punnitessamme päädyimme yksimielisesti sarjaan, joka tarjoaa tämän kaiken. Monien eri huonekaluliikkeiden jälleenmyymä Acazia -sarja sisältää kaiken mahdollisen lipastoista tv-tasoihin ja sängynpäädyistä sohvapöytiin. Kaikki jämerää ja antiikkisen tyylistä, tummaksi sävytettyä akaasiapuuta, joka toimitetaan yhtenä kappaleena, valmiiksi kasattuna, ilman mitään ruuveja tai irrallisia osia. 

Tästä vastauksesta toiveisiin ei voi kuin tykätä!

Viimeisin sarjan ostos on allaolevista ristikkosivuisista avohyllyistä korkein. Tuotiin kotiovelle käyttövalmiina - hyvästi tappiliitosten ja ruuvien räpellys sekä liimojen kanssa läträys.

Myös esimerkiksi Majestic -sarja valmistetaan samasta akaasiapuusta ja siitä löytyy esimerkiksi oheisenmallinen tv-taso, josta löytyi vastaus pulmaan mistä löytyy yksiosainen, tarpeeksi pitkä taso johon mahdutan kerralla kaikki tarvittavat elektroniset vempaimet. Kaunista, kestävää ja käytännöllistä - onhan uutisoitukin siitä miten järjetöntä ja suhteessa kallista on ostaa jatkuvasti uusia "kertakäyttöhuonekaluja" jotka joutuu uusimaan vähintään joka muuton yhteydessä, koska eivät yksinkertaisesti kestä kuljetusta. Kalliimpi ja laadukkaampi kirpaisee kerran, mutta tuo säästöä pitkällä aikavälillä.

Kaikenlaista muuta pienempää sisustustavaraa olen sieltä sun täältä etsinyt, ja sitä myös ihan kivasti löytänyt. Esimerkiksi Askosta löytyy kaikkea kivaa, kuten esimerkiksi oheinen Jupiter -matto jonka keittiön koristukseksi ostin. Sieltä muuten löytyi ainakin viime vuoden puolella halvalla aitoja häräntaljoja, joista yksi peittää nyt olohuoneen lattiaa. Toinen paikka mistä ei voi poistua ilman vähintään jotain pientä mukanaan, on Pentik. Sisustusintoilijan ja silmäniloa kaipaavan pieni taivas!

Hiustenhoitoon panostaville pienenä vinkkinä - nyt on Tigiltä tullut myyntiin loistava sarja muotoilutuotteita. Tigi Catwalk Session Series sisältää monenlaista tököttiä kutrien korjailuun, itse löysin Helsingin-reissulta tämän uutuussarjan joista ostin sekä hiuskiinnettä että salt spray -muotoilunestettä. Kuten huonekaluissakin ja monessa muussakin, kannattaa tässäkin asiassa panostaa laatuun jos yhtään haluaa sijoittaa hiusten hyvinvointiin, maksaa itsensä kyllä korkojen kera takaisin.

Siinäpä kooste tuotevinkeistä.

Viimeaikaisten traagisten tapahtumien järkyttämänä sitä on miettinyt, miksi tällaiseen maailmaan lapsia edes tekee. Pelkkää tuskaa, murhetta ja surua uutiset täynnä. Ihmisen pahuus on välillä jotain niin käsittämätöntä. Yksikään eläin tässä maailmassa ei tee mitään pahuuttaan, vaan vaistojensa varassa - paitsi ihminen. Eläin ei tapa huvikseen, vain nälkäänsä. Ihminen kykenee hirmutekoihin pelkkää ilkeyttään tai ahneuttaan.

Jotta oma pää pysyy tässä kaikessa mukana ja sitä jaksaa uskoa vielä johonkin hyvään, on yritettävä yksinkertaisesti olla ajattelematta liikaa kaikkea sitä karmeutta mitä kautta maailman tapahtuu koko ajan.

Ehkä niin kauan on vielä toivoa, kun uutisissa kerrotaan maailman pahuudesta ja kaikesta kamalasta? Eikö silloin tapahdu kuitenkin enemmän vielä hyvää? Sillä silloin, kun hyvyydestä on tullut uutiskynnyksen ylittävää, lienee toivo menetetty.

Ehkä niin kauan jaksaa uskoa parempaan huomiseen, kun katsoo pienen lapsen vilpitöntä iloa ja viatonta katsetta.

Paulo Coelhon sanoin ajatus tähän loppuun: 

"Don't live every day as if it were your last - live every day as if it were your first."