sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Eräilyä ja ekologisia löytöjä

Pääsinpäs pitkästä aikaa käymään kalalla luonnon rauhassa, Kainuun meren eli Oulujärven vesillä.
Reissun ainoat kalasaaliit tarttuivat omaan vaappuun, hauki ja ahven, mutta Ahdin anteja tärkeämpää oli ihan luonnon rauhasta nauttiminen.



Nuotion hiilloksella paistuivat makkarat ja kirpeä syyssää teki elämyksestä täydellisen. Vielä kun pääsisi kokemaan Lapin erämaiden maisemat ja rauhallisuuden, olisin onnellinen... sitä odotellen :-)


Käytiin tuossa virkistämässä arkea Katinkullan kylpylässä ja kiertelemässä Vuokattia ja Sotkamoa. Ensin meinasimme lähteä johonkin kaupunkiin pikku lomalle, mutta päädyttiin sitten tällä kertaa olemaan lähtemättä merta edemmäs kalaan, sillä näettävää ja koettavaa löytyy ihan läheltäkin, sitä ei aina vain osaa arvostaa.

Eka kohde oli suloinen kahvila Murunen, jota ei Sotkamon käynnillä halua ohittaa. Mangotuorejuustokakku, porkkanaleivos, kahvi sekä vaahtokarkeilla ja kermavaahdolla höystetty karamellikaakao veivät kielen mennessään. Houkutteleva oli myös lohikeittolounas, mutta ehkäpä seuraavalla kerralla.

Sotkamosta löytyi myös paljon muuta. Wanhanajan kenkäkauppa Saastamoiselta löytyivät kahdet parit kenkiä, Lumikuusta tervasaippuaa ja Willa Ilonasta pientä kivaa, kuten esimerkiksi nurkassa pölyttynyt, vanha viinilaatikko, jonka otin viimeistelyn alle heti kotona.

Myös Ihana. -niminen putiikki oli iloinen kokemus, sieltä löytyi kaikenlaista ekologista tuotetta joka lähtöön, vaatteista ja kosmetiikasta syötäviin. Mukaan lähti appelsiinilla maustettua raakasuklaata, pussitettua ja paloiteltua kaakaovoita, hedelmä-pähkinäpatukoita sekä kookosöljyä, joista varsinkin jälkimmäisen kerrotaan olevan todellinen ihmetuote, joka käy sekä ruoanlaittoon, ihonhoitoon ja jopa lääkkeeksi moniin vaivoihin. Ainakin itse uskon vakaasti, että luonnosta löytyy helpotusta moniin vaivoihin, joihin meille normaalisti tuputetaan erilaisia apteekin lääkkeitä. 
Karitevoita olenkin jo käyttänyt kosteusvoiteena ja käsirasvana, ja hyvin on toiminut. 


Alla valkoiseksi maalaamani viinilaatikkolöytö, josta tein lapselle pehmolelukorin.



Löysin Paltaniemellä, vanhempieni luona käydessä paljon kaikenlaista kivaa, wanhaa tavaraa, jota ajattelin lähiaikoina ottaa tuunattavaksi, yhtenä niistä hienot ikkunanpokat. Hioin pahimmat maalin hilseilyt pois ja puhdistin karmit, ja ajattelin maalata ne uudelleen kokonaan valkoiseksi. Toki ne olisivat hienot myös ihan tuollaisenaan, ajan patinoimana. Näistähän saa oikein näppärät "kehykset" seinälle koristeeksi.


Mielessä olisi askarrella vanhoista laudanpätkistä ja muista vanhoista tavaroista erilaisia käyttö- ja koriste-esineitä. Nykyäänhän tuntuu olevan jopa muodissa kaikenlainen vanha, ja mitä vanhemman ja rosoisemman näköinen, sitä paremmin se tuntuu menevän kaupaksi. Itse kuitenkin suosin nimenomaan oikeasti vanhaa, en tekovanhaa, eli uusia mutta vanhan näköiseksi tekemällä tehtyjä tavaroita, joita jokainen putiikki ja marketti tuntuu olevan puolillaan- tokihan jokainen tästä uudesta villityksestä siivunsa haluaa saada. Kyllä kuitenkin ihan aidossa, ajan kuluttamassa vanhassa esineessä on sitä jotain, mitä uutta tekemällä ei voi saada.

Piirrostöiden teettämistä suunnitteleville tiedotan, että mikäli haluaa lähiaikoina työn, kannattaa tilaamisessa olla ajoissa liikkeellä, sillä muut kirjoitus- ja kuvitusprojektit työllistävät melko lailla. Edelleen kuitenkin teen mielelläni tilauksesta kaikenlaisia piirrostöitä, joten kannattaa kysellä!

Kastelahja, puuväri/vesiväri, A3

Inspiroivin terveisin,




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti